Mitä on haiden eväpyynti?

”Eväpyynti“ on julma käytäntö jossa evät leikataan irti elävältä hailta. Joskus haita kalastetaan valikoidusti, mutta yhä enemmän eväpyyntiä harjoitetaan tonnikalan ja miekkakalan kalastuksen yhteydessä haiden ollessa ”ei-toivottua sivusaalista”. Välittömästi haiden pyydystämisen jälkeen kaikki evät leikataan ja jäljelle jääneet ruhot heitetään takaisin mereen. Silpomisen aikana eläimet ovat yleensä täysin tajuissaan. Silpomisen jälkeen ne eivät enää pysty uimaan vaan uppoavat pohjaan, jossa ne kuolevat verenvuotoon tai tukehtuvat.

Eväpyynti ei ole valikoiva kalastusmenetelmä: siinä ei oteta huomioon hain lajia, kokoa tai ikää. Tärkein kannustin on taloudellinen voitto. Tämän ”tilaa säästävän” menetelmän ansiosta aluksella voidaan kuljettaa huomattavasti enemmän eviä kuin silloin, kun koko hain ruho kuljetetaan. Hain ruhon nähdään olevan tarpeeton painolasti – samoin kuin kaikki muut lajit, jotka pyydetään haiden ohessa lukemattomilla syöttikoukuilla ja pitkäsiimoilla, jotka kelluvat kilometrien mittaisina valtamerissämme.

Joka vuosi noin 73 miljoonaa haita kuolee pelkästään eviensä vuoksi. Eviä käytetään ainesosana haineväkeitossa, joka on erittäin haluttua etenkin Aasiassa (Kiinassa, Hong Kongissa, Taiwanissa ja Thaimaassa) [1].

Joka vuosi valtamerissämme kuolee kuitenkin jopa 273 miljoonaa haita. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä luotettavaa dataa on erittäin vaikea kerätä. Tämä johtuu siitä, että laittoman kalastuksen ilmoittamattomien tapausten määrä on maailmanlaajuisesti erittäin suuri. [2] Tämän valtavan hyväksikäytön seurauksena merten ekosysteemi on vaarassa, sillä hait ovat huippusaalistajina tärkeä osa ekosysteemin tasapainoa.

[1] Wildaid, New WildAid Campaign Urges Thailand to Say No to Shark Fin at Weddings auf https://wildaid.org/pong-nawat-says-no-to-shark-fin-at-weddings/ (6.8.2019)
[2] IUCN Shark Specialist Group, Frequently Asked Questions: Sharks, Rays, and chimaeras; https://www.iucnssg.org/faqs.html

Miksi evillä käydään kauppaa?

Hait ovat vaeltaneet maailman merillä yli 400 miljoonaa vuotta. Tämän ajanjakson aikana yli 500 tunnettua hailajia ovat kehittyneet merten huippusaalistajiksi. Niiden ”tehtävänä” ekosysteemissä on säädellä muiden kalojen ja merielämän esiintyvyyttä, mikä tekee niistä immuunin useille sairauksille.

Virheellinen käsitys siitä, että nämä evoluution muokkaamat voimat voitaisiin siirtää ihmisille hainlihan syömisen kautta lisää haituotteiden kysyntää: haiden eviä pidetään haineväkeiton tärkeimpänä ainesosana. Haineväkeittoa pidetään herkkuna aasialaisissa häissä, yritysjuhlissa ja syntymäpäivinä, ja se voi maksaa jopa useita satoja euroja annokselta. Evä itsessään koostuu rustokudoksesta ja on siten täysin mauton, joten keittoa “parannetaan” kanaliemellä.

Haineviä käytetään myös perinteisessä aasialaisessa lääketieteessä: hainrustoa pidetään ihmelääkkeenä potenssivaivoihin ja syöpään, minkä vuoksi evät ovat edelleen kysyttyjä perinteisissä aasialaisissa apteekeissa.

Sitä vastoin lukuisista tieteellisistä tutkimuksista saadut tulokset ovat vahvistaneet, että hainliha on voimakkaasti saastunut metyylielohopealla. Metyylielohopea voi olla vaarallista ihmisille jopa pieninä annoksina, minkä vuoksi hainlihan kulutusta suositaan voimakkaasti välttämään paitsi ekologisista, myös terveydellisistä syistä. [1]

[1] See e.g. Federal Environment Agency: Shark steaks – dangerous delicacies (in German) https://www.umweltbundesamt.at/aktuell/presse/lastnews/news2013/news_130211/ (6.8.2019) / Wildaid, 2018: Sharks in Crisis. https://wildaid.org/programs/sharks/ (6.8.2019)

Ketkä ovat hainevien pääasiallisia kuluttajia?

Suurin osa hainevistä kulkeutuu suhteellisen harvoille alueille Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, esimerkiksi Kiinaan, Hong Kongiin, Taiwaniin, Singaporeen, Malesiaan ja Vietnamiin. [1]

Yli 50% maailman hainevien kaupasta kulkee Hongkongin kautta, mutta hainevien tuonti on vähentynyt voimakkaasti vuodesta 2011. Syyt tähän ovat todennäköisesti kysynnän lasku ja haipopulaatioiden taantuminen. Keskimäärin 64,7 prosenttia Hong Kongiin tuoduista hainevistä päätyy jälleenvientiin, aikaisemmin pääasiassa Kiinaan ja vuodesta 2008 lähtien pääasiassa Vietnamiin. Tämä johtuu evien halvemmasta pakkaamisesta ja käsittelystä Vietnamissa sekä verotuksellisista syistä. On kuitenkin myös viitteitä siitä, että haineviä vietäisiin laittomasti Vietnamista Kiinaan, mikä helpottaisi CITES-luettelossa lueteltujen lajien kauppaa (valashai, jättiläishai, valkohai, valkopilkkahai, kampavasarahai, vasarahai, isovasarahai, sillihai, haukkahai, ulappakettuhai, isosilmäkettuhai ja kettuhai). 2] On viitteitä siitä että CITES-luettelossa lueteltuja lajeja tuodaan usein ilman asiakirjoja. [3]

Uudet tiedot osoittavat, että Thaimaan, Malesian ja Japanin hainevien markkinat ovat kehittyneet erittäin merkittävästi pienempien, vähäarvoisempien hainevien kaupassa. Hongkongissa ja Kiinassa käydään kauppaa pääasiassa suurilla, arvokkailla evillä.

[1] Dent, F. & Clarke, S., 2015. State of the global market for shark products. FAO technical paper.
[2] HoShea, K. & Wai LunTo, A., 2017. From boat to bowl: Patterns and dynamics of shark fin trade in Hong Kong ― implications for monitoring and management. Marine Policy, 07, pp. 330-339.
[3] Cardeñosa, D. et al., 2018. CITES-listed sharks remain among the top species in thecontemporary fin trade. Conservation Letters, 07.
[4] Dent, F. & Clarke, S., 2015. State of the global market for shark products. FAO technical paper.

Haiden evät – merien kulta

Poikkeuksellinen maku ei ole syynä haineväkeiton suosioon, koska rustokudos itsessään on täysin mautonta. Mauttomuuden takia kuivattu evä kypsennetään kanaliemessä, joka antaa keitolle maun.

Haineväkeitto on hyvinvoinnin, kunnioituksen ja menestyksen symboli. Evien kilohinta vaihtelee hain lajista riippuen.

Esimerkiksi erään syvänmeren hailajin evien arvo on noin 600 € / kg.
Evät ovat siis arvokkaampia kuin hopea.
– hopean kilohinta = 435,64 € (11.07.19) –

Maailman suurin asiakas Aasian markkinoilla on Hong Kong. Hong Kongista voi löytää haineväkeittoa ylellisten ravintoloiden ruokalistalta hintaan 120–400 € per annos.

Kiinan keisarivallan aikana haineväkeittoa pidettiin ”keisarillisen pöydän kultaisena ateriana”. Haita pidettiin eksoottisena, vaikeasti pyydystettävänä eläimenä, jonka vain parhaat kokit osasivat valmistaa. Tämän vuoksi Kiinassa haineväkeittoa pidettiin tuolloin pienen yläluokan perinteisenä statussymbolina ja ylellisyyshyödykkeenä. Kiinan jatkuvan teollistumisen seurauksena koko väestön varallisuus kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Täten myös ylä- ja keskiluokka kasvavat. Lisäksi Kiina on maailman väkirikkain maa, jossa asuu noin 1,4 miljardia ihmistä (vuodesta 2018). Tämän kehityksen seurauksena myös haineväkeiton, jota edelleen pidetään statussymbolina, kysyntä kasvaa nopeasti.