Haiden kalastus Euroopassa?
Eväliiketoiminta kannattaa myös Euroopassa.
Haiden kalastus Euroopassa
Euroopassa pyydetään vuosittain miljoonia haita. Esimerkiksi Espanja on yksi johtavista käsittelemättömien hainevien tuottajista.
Eväpyynnin kalastusaluksilla kieltävä EU-asetus johti kuitenkin kalastusalan muutokseen vuonna 2013. Vuoteen 2013 asti kalastusalukset säästivät lastitilaa leikkaamalla haiden evät ja heittämällä haiden ruhot yli laidan. Tämä jätti enemmän tilaa arvokkaammille lajeille, kuten miekkakaloille ja tonnikaloille. Vuodesta 2013 hait piti tuoda maihin. Sinihaiden kalastusmäärä laski vähän aikaa (44703 t Atlantilla vuonna 2013). Vuonna 2016, jolloin viimeisin arviointi tehtiin, määrä oli jälleen 53 000 tonnia. Mitä on tapahtunut? Tuottoisan eväkaupan lisäksi markkinoilla oli nyt myös sinihaista peräisin olevaa hainlihaa, jolle ei aiemmin ollut kysyntää. Kalastus Euroopassa ei myöskään rajoitu pelkästään sinihaihin. Myös muita lajeja pyydetään edelleen. Vuonna 2018 eurooppalaiset alukset purkivat 6 018 tonnia Atlantilta pyydettyä uhanalaista markillihaita. WWF havaitsi äskettäin Välimerellä, että yli puolet siellä elävistä hailajeista on uhanalaisia
Yksi syistä: liikakalastus.
EU:n ”evät luonnollisesti paikallaan” -säädöksen pitäisi todella suojata haita eviensä vuoksi pyydystämiseltä. Valitettavasti usein ei voida määrittää, liittyykö kaupankäyntiin irrallisia eviä. Monissa maissa, myös EU:ssa, ei pystytä valvomaan sisältääkö haiden kuljetukset jalostamatonta vai jalostettua hainlihaa, kuten irrotettuja eviä. Tämän vuoksi on erityisen vaikeaa jäljittää, mitkä osat haista kuljetetaan mihin. Toinen epävarmuustekijä on kontrolliluvut. Esimerkiksi Espanjan kalastusaluksilla lukuja rekisteröidään vain harvoilla aluksilla. Tuodaanko kaikki pyydetyt hait kokonaisena maihin, kuten EU-asetuksessa säädetään, voidaan vahvistaa vain harvoilla aluksilla.
Jotta haiden suojelu Euroopassa voi onnistua, eväkauppa Euroopasta on estettävä todella tehokkaalla tavalla. Siksi vaadimme: evien on oltava kiinni haissa koko ajan – jopa vietäessä!
[1] Vgl. FAO, State of the global market for shark products, S. 95
[2] Vgl. INTERNATIONAL COMMISSION for the CONSERVATION of ATLANTIC TUNAS (ICCAT), REPORT for biennial period, 2016-17 PART I (2017) – Vol. 2. Für die Berechnung der Anzahl Tiere wurde ein durchschnittliches Gewicht von etwa 30 Kilogramm pro Blauhai angenommen
[3] Vgl. WWF, Sharks in crisis: A call to action for the Mediterranean.
[4] Vgl. North and South Atlantic swordfish Spanish longline fishery; MSC Public Comment Draft Report, Volume 1; October 2016; Seite 44 pp.
EU-maiden arvioidut saalismäärät vuosina 1992-2016
sinihaiden, makrillihain ja sillihain osalta
lähde: https://www.iccat.int/Documents/BienRep/REP_EN_16-17_II-2.pdf
* Uudistus ja politiikan avaaminen Kiinassa. Tänä aikana Kiinan talous on kokenut merkittävää kasvua yksityistämisen kautta. Kaupankäyntimarkkinoita on laajennettu.
** Sillihain osalta (Lamna nasus) Proposal to list the Porbeagle in Appendix IIof the Convention on International Trade in Endangered Species (CITES)
EU-maat vertailussa: sinihai (Prionace glauca)
Alueet: Pohjois-Atlantti, Etelä-Atlantti ja Välimeren alue
2000
2011
2016
Mitä hainlihalle tapahtuu?
Hainlihan kauppa on lisääntynyt dramaattisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä johtuu osittain kalan kysynnän yleisestä kasvusta. Hainlihamarkkinat ovat monimuotoisempia ja maantieteellisesti hajaantuneempia kuin haineväkauppa, joten potentiaalia laajenemiselle on huomattavasti. [1]
Haita pidettiin aiemmin tarpeettomana sivusaaliina, mutta nyt niihin kohdistetaan kalastusta järjestelmällisesti. Tiettyjä lajeja kuten sinihaita ja makrillihaita pyydetään ilman erityisiä rajoituksia: ei saalis- tai kokorajoituksia eikä rauhoitettuja vuodenaikoja. Suurimmat hainlihamarkkinat ovat Espanjassa, ja se onkin johtava maa haiden kalastuksen osalta Euroopassa. Vuonna 2013 siellä rekisteröitiin 48 888 tonnia kalastettua haita, mutta todellinen lukumäärä voi olla huomattavasti suurempi ilmoittamattomien sivusaaliiden takia. Espanjasta pyydetty hainliha viedään pääasiassa muihin EU-maihin. Espanja ja Italia ovat suurimpien eurooppalaisten hainlihamarkkinoiden joukossa, ja ne kuluttavat hainlihaa keskimäärin 40 000 tonnia (Espanja) ja 10 000 tonnia (Italia) vuodessa. 2] Maailman suurin hainlihan tuoja on Brasilia – noin 20 000 tonnia vuodessa, seuraavana ovat Espanja – noin 14 000 tonnia vuodessa ja Italia – noin 11 500 tonnia vuodessa (vuonna 2012). [3]
Nykyisten lukujen mukaan Saksa toi vuonna 2014 296 tonnia hainlihaa pääasiassa Namibiasta, Vietnamista ja Indonesiasta. Näillä mailla ei ole juuri minkäänlaista kalastuksen valvontaa. [4] Lihaa myydään monilla erilaisilla, usein harhaanjohtavilla nimillä.
Hainlihan kulutuksen lisäksi hain maksasta saatujen öljyjen kysyntä kasvaa. Öljyä käytetään kosmetiikassa, kuten meikeissä tai kosteusvoiteissa. [5]
[1] Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2015: State of the global market for shark products.
[2] Chabrol, R. & June, S. I. 2015: Pelagic shark meat in Europe.
[3] Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2015: State of the global market for shark products.
[4] Chabrol, R. & June, S. I. 2015: Pelagic shark meat in Europe.
[5] Wildaid, 2018: Sharks in Crisis. https://wildaid.org/programs/sharks/ (6.8.2019)
Hainlihan ja muiden haituotteiden tuonti ja vienti
vuosina 2000-2009 rekisteröidyistä EU: n jäsenistä
https://www.traffic.org/site/assets/files/2585/into_the_deep_report.pdf
